Talviaamu
Aamun kehrä
aukeaa,
piilottaa menneen yön.
Astun lumista pihapolkua,
pysähdyn.
Melkein kuulen yksinäisen kiteen
helähtävän hankeen.
Aurinko kultaa
maailmansa hetkeksi,
jonka vain kerran elämme.
Uusi tuntematon päivä edessäni.
Jääkuningatar
Jääkuningatar kohotti kai
sauvansa kohti Pohjan perukkaa,
käski pakkasherran töihinsä
puhalsi pilvet matkoihinsa
avasi tien avaruuden kylmälle hohkalle.
Katsoi tyytyväisenä
luomaansa kauneutta.
Päivätyön päätös
Aurinko on päivätyönsä tehnyt,
punonut päivämme hetket elämän kuteeseen.
Hentoa punaa poskillaan
nukahtaa hiljentyvään horisonttiin
hiljaa
kuin ei tahtoisi
päästää meitä silmistään.
Hiipuvissa väreissä
lupaus uudesta aamusta.
Kuvat by Mikaela Runot by Sari
Ihania runoja. Taitava.
VastaaPoistaJa niin kaunis tuo vaaleanpunainen taivas.
VastaaPoistaKauniita runoja ja huikeita maisemia♡
VastaaPoista